Kesä alkaa olla lopuillaan, kun tätä tekstiä kirjoittelen. Edellisestä postauksesta jäi Beyonceen varsomiset kertomatta ja tänä keväänä Peppi (Beyoncee) varsoi tammavarsan Ill Villaggiosta. Varsan nimeksi tuli Deena Belus. Nyt jätettiin emä tyhjäksi ja katsellaan ensi keväänä uutta sulhasta, mikäli kaikki on kunnossa.

Tuleska ja Tureliinu jäivät kantaviksi Välähdyksestä, mutta Hulmuska jäi tyhjäksi, joten kilparadat kutsuvat vielä tänä syksynä ja ensi talvena tammaa uusiin koitoksiin, mikäli etujalan jänne ei ala vihoittelemaan. Zante Laukko puolestaan on tiine Ill Villaggiosta, joten ensi keväänäkin on odotettavissa varsomisia.

Camriina palailee normaaliin ajorytmiin, ongelmia ei ole ollut ja pikkuhiljaa treeniä aletaan lisäämään niin, että voimaharjoittelu tulee kuvioihin. Koelähdöstä en uskalla vielä haaveilla, mikäli kaikki menisi nyt kuten suunnittelee niin mahdollisesti marras- joulukuun tienoilla se voisi olla ajankohtainen, ja startit sitten ensi vuoden alusta alkaen.

Nyt kun tämä oma kotiratamme on auennut taas hiittaajien käyttöön, täytyy yrittää käydä tiuhempaa näyttämässä mainoksia ja hankkimassa rutiinia. Toiveissa olisi ajaa koelähtö nyt syksyllä osalla varsoista ja saada varsoja talveksi kilparadoille.

Työsarkaa riittää ja samalla tulee tehtyä inventaariota valjaiden ja ajovehkeiden osalta. Valjashuoneessa käy kova kuhina kun jokainen remmi tulee pestyä ja käytyä läpi. Kummallisen paljon niitä remeleitä on nurkkiin kertynytkin, ja moni onkin vain pölyä keräämässä, kun ei ole jokaiselle narunpätkälle käyttökohteita. Jalkasuojia, suitsia, kuolaimia, himmennintä ja lappuja on kaikki hyllyköt ja naulakot täynnä sekä paljon sellaista tavaraa, jota joskus voi tarvita, joten ei voi heittää poiskaan. Tavallisesti käytössä on kotiajossa kahdet valjaat; pikalukolliset tai perinteiset treenisilat ja suitsia muutama perusmalli nivelkuolaimilla. Jalkoihin tarrasuojat mikäli on kovempivauhtinen ajo edessä ja siinäpä se. Nämä samat valjaat sitten vaihtaa vain hevoselta toiselle ja niihin sitten tulee vaihdettua silatyynyjä säännöllisin väliajoin.

Tarhojen siivoaminen on tällä hetkellä myöskin ajankohtainen työsarka. En ehdi päivittäin talikoimaan tarhoja vaan ne putsataan aina silloin, kun sellainen hetki koittaa ja tavallisesti katosten ja tarhapohjien siivoaminen tapahtuu muutaman kerran vuodessa. Silloin pinta kuoritaan ja tarvittaessa ajetaan uutta tilalle tai lanan/äkeen kanssa tasoitetaan. Ihannehan olisi, jos joka päivä tulisi kerättyä munkit kottikärryihin, mutta nyt ei tuohon ehdi joten siivoaminen on kerralla järeämpää. Osa laitumista kynnetään syksyllä, joten lantakikkareet pääsevät heti hyötykäyttöön. Samoin oritarhat ovat uudistamisen tarpeessa ja yhden katoksen rakentaminen on parhaillaan menossa. Tätä tekstiä kirjoittaessa uupuu enää kattopellit ja maalaus.

Valoisan ajan lyheneminen ei vielä näy muutoin kuin siten, että iltakymmeneltä alkaa olla pimeää eikä lintujen laulua enää kuulu. Silti ilmassa on näiden hiostavien ukkospäivien lomassa jo syksyn tuntua ja varsinkin hirvikärpästen ilmaantuminen ajokavereiksi tietää ilmojen viilenemistä, joten mikäli lämpöisiä päiviä vielä riittää, niin niistä täytyy nauttia täysin siemauksin.